Jäteveden ilmastusprojektin yleiskuvaus

water-plan-finland-bubbleIhmisen ja kaiken elollisen kannalta H2O on kaikkein tärkein yhdiste. Se on elämän ”Eliksiiri”.

Vesi saastuu useimmiten ihmisen toiminnan seurauksena. Vesien saastuminen aiheuttaa vakavia seuraamuksia ja sairauksia. Jätevesi on puhdistettava, ennen sen johtamista takaisin vesistöihin.

Nykyään eri puolella maailmaa suosituin tapa käsitellä teollista ja kunnallista jätevettä on biologinen prosessi tai ”aktiivilietemenetelmä”, joka esiintyy myös luonnossa. Ilmastusaltaassa varsinaisen biologisen puhdistuksen tekevät lietteen luontaiset bakteerit. Bakteerit tarvitsevat happea (O2) metaboliansa ylläpitämiseksi. Ilmastuksen tarkoitus on sekä riittävän happimäärän siirtäminen nestefaasiin, että aktiivilietteen vaatiman sekoituksen ylläpitäminen ilmastusaltaassa.

Jätevedenpuhdistuslaitoksen suurin energiankuluttaja on yleensä ilmastus, joka vie kokonaisenergian kulutuksesta noin 50-65 %. Monet tutkimukset ja laaja käytännön kokemuksemme osoittavat, että oikein suunniteltu, optimoitu, hyvin operoitu ja huollettu hienokuplailmastusjärjestelmä pienentää ilmastuksen energiankulutusta jopa 50 % verrattuna tavanomaisiin ilmastusjärjestelmiin.

  • SOTR (standard oxygen transfer rate) = hapensiirtonopeus puhtaaseen veteen standardiolosuhteissa, kgO2/h
  • AOR (actual oxygen requirement) = prosessin hapentarve, kgO2/h
  • SOTE (standard oxygen transfer efficiency) = hapensiirtotehokkuus standardiolosuhteissa, %
  • SAE (standard aeration efficiency) = ilmastustehokkuus standardiolosuhteissa, kgO2/kWh
  • AE (aeration efficiency) = ilmastustehokkuus prosessiolosuhteissa, kgO2/kWh
  • DD (diffuser density)  =ilmastintiheys eli ilmastimien aktiivinen pinta-ala / altaan pinta-ala, %
  • DWP (dynamic wet pressure) = ilmastimen painehäviö veteen upotettuna, kPa/mbar/cmH2O.

ILMASTUSPROJEKTIN YLEISKUVAUS:

Oikean ilmastintyypin valinnassa otetaan huomioon jäteveden lämpötila, altaan vesisyvyys, altaan virtaukset, sekoittimet, altaan pohjan muoto ja materiaali, jäteveden mahdollisesti sisältämät ilmastimia vahingoittavat aineet, ilmamäärät jne.

Yleensä jätevesilaitoksen ilmastusaltaiden hapentarpeen mitoituksen tekevät prosessisuunnittelijat.

Laskennan tuloksena saadaan allas/lohkokohtainen hapentarve. Toivottavaa on että ilmastuksen hapentarve ilmoitetaan myös SOTR-arvona (kgO2/h) koska ilmastuslaitteiden valmistajat testaavat ilmastimien suorituskyvyn standardien mukaisilla testeillä puhtaassa vedessä (juomavesi). Testien tuloksena saadaan ilmastimille/ilmastusjärjestelmille hapensiirtonopeus SOTR ja hapensiirtotehokkuus SOTE (%).

Ilmastusjärjestelmän suunnittelijan/toimittajan pitää ottaa suunnittelussa huomioon edellä mainitut vaatimukset hapensiirtotehokuudelle ja suunnitella järjestelmä siten että hapetuskapasiteetti on riittävä. Lisäksi ilmastuksen suunnittelussa pitää ottaa huomioon riittävä sekoitustehokkuus, jotta liete pysyy kaikissa tilanteissa suspendoituneena.

Tämän vaiheen jälkeen alkaa järjestelmän fyysinen suunnittelu. Ilmastin altaista täytyy saada detaljimaiset piirustukset loppuasiakkaalta. Vielä täytyy saada tarkka lista asiakkaan vaatimuksista liittyen lopulliseen ilmastusjärjestelmän sijoitukseen altaissa, missä otetaan

altaan luonne huomioon ennen kuin tehdään lopulliset CAD-piirustukset. Ilmastusjärjestelmän sijoitus piirustukset altaissa helpottaa laitteiden tuotantoa, pakkaamista, kuljetusta ja asennusta. Kaikki tämä säästää aikaa huomattavasti kun edellä mainitut suunnitelmat on tehty oikein.

Viisas suunnittelu ottaa huomioon järjestelmän huollettavuuden ja kierrätettävyyden. Ilmastusjärjestelmän käyttäjän tehtävänä on tutustua huolella ilmastusjärjestelmän asennus ja käyttöönotto ohjeisiin. Esim. ilmastin järjestelmälle asetettuihin ilmamäärä rajoihin eri ajotilanteissa.

Suosittelemme käyttöönotto/huolto koulutusta.